Eri tiedotusvälineille annettuja haastatteluja

6. Tasavallan Presidentin haastattelulausunto uutistoimisto Tanjugille 4.5.1963

Kysymys: Teidän Ylhäisyytenne valtiovierailu Jugoslaviaan tulee olemaan ensimmäinen kohtaaminen maittemme johtomiesten välillä. Miten Te, Herra Presidentti, näkisitte maittemme välisten suhteiden kehittyvän?

Vastaus: Vierailukutsu Jugoslaviaan otettiin Suomessa vastaan yleisellä tyytyväisyydellä. Vaikka maamme sijaitsevat melko etäällä toisistaan, on Suomessa aina tunnettu lämmintä mielenkiintoa Jugoslavian kansaa kohtaan, joka sekä raskaan sodan aikana että rauhanaikaisessa rakennustyössään on osoittanut niin suurta rohkeutta ja tarmoa. Nyt ensi kertaa tapahtuva valtionpäämiesten tapaaminen tulee tarjoamaan tervetulleen tilaisuuden keskinäisen tuntemuksemme lisäämiseen. Varsinaisia pulmakysymyksiähän maittemme välillä ei ole koskaan esiintynytkään. Edellytykset sekä kauppa- että kulttuurisuhteidemme edelleen kehittämiselle ja monipuolistamiselle ovat käsitykseni mukaan mitä parhaat.

Kysymys: Kansainvälisellä poliittisella näyttämöllä on viime aikoina ollut varsin vilkasta toimintaa. Mitä mieltä Te, Herra Presidentti, olette rauhan säilymisen mahdollisuuksista ja miten arvelette muiden polttavien kysymysten tulevan ratkaistuiksi?

Vastaus: Noudattamansa puolueettomuuspolitiikan mukaisesti Suomi pyrkii johdonmukaisesti pysyttelemään suurvaltojen eturistiriitojen ulkopuolella. Tästä huolimatta tunnetaan yleisen kansainvälisen tilanteen jännittymis- ja lieventymisilmiöt Suomessa kuten kaikkialla muuallakin maailmassa. Se, että maailmanrauhaa viime syksynä uhannut vakava kriisi voitiin laukaista neuvotteluitse, antaa mielestäni toiveita siitä, että erimielisyydet ovat vast`edeskin ratkaistavissa rauhanomaisin keinoin. Tämä tietenkin edellyttää toisten osapuolten kunnioittamista siinä määrin, että päästään hyödyllisiin keskusteluihin sekä siltä pohjalta lähtevää jatkuvaa työtä vastakohtien tasoittamiseksi ja yhteisymmärryksen edistämiseksi maailman kaikkien kansojen kesken. Näitä päämääriä edistäviä toimenpiteitä on Suomi aina tukenut sekä omalla ulkopolitiikallaan että osallistumalla Yhdistyneiden Kansakuntien ponnisteluihin maailmanrauhan turvaamiseksi.

Kysymys: Mitä osaa pienet kansat ja valtiot mielestänne esittävät maailmassa ja mikä tässä suhteessa on Suomen asema ja asenne?

Vastaus: Pienillä kansoilla ei tietenkään ole yhtä suuria mahdollisuuksia kuin suurvalloilla vaikuttaa kansainväliseen tilanteeseen maailmassa. Silti jokainen maa on omalta osaltaan vastuussa maailmanrauhan säilymisestä. Suomen noudattama puolueettomuuspolitiikka on yleisesti tunnustettu erääksi tekijäksi, jonka johdosta Pohjois-Eurooppa on pysynyt toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina suhteellisen rauhallisena alueena muutoin niin levottomassa maailmassa. Minusta näyttää, että sitoutumattomien maiden lukumäärän suuri lisääntyminen johtaa siihen, että niiden vaikutus kansainvälisessä politiikassa kasvaa. Mutta samalla lisääntyy myös niiden vastuu. On luonnollista, että sitoutumattomien maiden päävastuu esim. YK:ssa liittyy rauhan turvaamista koskevan politiikan edistämiseen. Näiden maiden ei tarvitse muodostaa mitään kiinteää "blokkia", mutta lisääntyvä kosketus ja vuorovaikutus on varmaan hyödyllistä.

Kysymys: Olemme hyvin tietoisia maassanne tapahtuneesta voimakkaasta talouselämän kehityksestä. Kun ajattelemme Suomen sijaintia maailman kartalla sekä erikoisesti ulkomaankauppaanne, mitä mieltä Teidän Ylhäisyytenne on tulevasta kehityksestä?

Vastaus: Huolimatta viime vuosien voimakkaasta taloudellisesta kehityksestä on Suomessa vielä runsaasti työkenttää, erityisesti näin on asianlaita syrjäisten seutujen elämän edellytysten kohentamisessa. Ei riitä yksin se, että pyritään kohottamaan asukasta kohden laskettua keskimääräistä kansanvarallisuutta. On myös pidettävä huolta siitä, että hyvinvointi jakautuu mahdollisimman tasaisesti kaikkien kansalaisten kesken riippumatta siitä, missä osissa maata he asuvat. Näissä kysymyksissä Suomella ja Jugoslavialla ilmeisesti on samantapaisia pulmia ratkaistavanaan.

Ulkomaankaupan ongelmat ovat Suomessa kuten monissa muissakin pienissä maissa keskeisellä sijalla. Suomi haluaa luonnollisesti turvata ulkomaankauppaintressinsä myös niissä muuttuvissa olosuhteissa, joissa parhaillaan elämme. Suomi pyrkii kehittämään kaupankäyntiään kaikkien maiden kanssa pitäen kuitenkin samalla huolta siitä, etteivät kauppapoliittiset toimenpiteet ole ristiriidassa maan puolueettomuuspolitiikan kanssa.

Kysymys: Suomi näyttelee aktiivisen jäsenen osaa Pohjoismaiden kansojen perheessä. Herra Presidentti, miten näkisitte tämän tärkeän osan jatkuvan tulevaisuudessa?

Vastaus: Pohjoismaiden väliseen yhteistyöhön osallistuminen on Suomelle luonnollista ja perinteellistä. Se, että pohjoismaat ovat ratkaisseet turvallisuusintressinsä toisistaan poikkeavilla tavoilla, ei ole ollut esteenä sille taloudelliselle, yhteiskunnalliselle ja sivistykselliselle yhteistyölle, jota mm. Pohjoismaiden Neuvoston puitteissa on tapahtunut. Pohjoismaiden yhteistyö tulee epäilemättä tulevaisuudessakin jatkumaan ja kehittymään. Tällä yhteistyöllä, vaikka sillä ei ole ollutkaan mitään kansainvälispoliittisia tarkoitusperiä, on käsittääkseni ollut myönteinen vaikutus myös yleisen kansainvälisen tilanteen vakaana säilymiselle Pohjois-Euroopassa.