KUNNALLISLAKI

Annettu Helsingissä 27 päivänä elokuuta 1948.

Ask 642.

15 §.

(Laki 1968)

Äänioikeus kunnallisvaaleissa on jokaisella henkilöllä joka vaalivuoden alussa oli kunnan jäsen ja vähintään kaksikymmentä vuotta täyttänyt ja joka vaalivuotena on kunnassa henkikirjoitettu tai ollut henkikirjoitettava.

Äänioikeutta vailla on kaitenkin:

1)se loka ei ole Suomen kansalainen;

2) se joka muulla perusteella kuin alaikäisyyden johdosta on holhouksen alaisena;

3) se joka oikeuden lainvoimaisen päätöksen mukaan on kansalaisluottamusta vailla taikka kelvoton maan palvelukseen tai toisen asiaa ajamaan; sekä

4) se joka on todistettu syypääksi siihen että hän kunnallisissa vaaleissa on ostanut tai myynyt ääniä tai sitä yrittänyt tahi äänestänyt useammassa kuin yhdessä paikassa taikka väkivallalla tai uhkauksella häirinnyt vaalivapautta aina kuudennen kalenterivuoden loppuun siitä lukien kun lopullinen tuomio asiasta annettiin.

16 §.

Vaalikelpoinen kunnan luottamustoimiin on mikäli niistä ei ole erikseen säädetty jokainen kunnassa asuva henkilö jolla 15 §:n mukaan on äänioikeus.

17 §.

(Laki 7/2 1964. Ask. 50)

Kunnallisvaltuuston jäsenet on kunnan äänioikeutettujen jäsenten valittava välittömillä suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla.

Vaaleissa on kaikilla äänioikeutetuilla yhtäläinen äänioikeus.

Älköön vaalioikeutta asiamiehen kautta käytettäkö 1).

Vaaleista ja niiden toimittamisesta säädetään tarkemmin kunnallisvaalilaissa (49/64).

1) Kunnallisvaalit ovat välitön kansanvaali jolla äänioikeutetut suoraan valitsevat ne henkilöt jotka muodostavat asetettavan elimen. Kunnallisvaalit ovat suhteelliset s.o. valittavien lukumäärä lasketaan suhteellisesti eri ehdokkaiden tai ehdokasryhmien saamien äänien mukaan. Kunnallisvaalit ovat salaiset s.o. vaalisalaisuus on turvattava eikä julkinen äänestäminen ole sallittua.

Äänioikeuden yhtäläisyys merkitsee kunnallisvaaleissa että jokaisella valitsijalla on yksi ääni. Esim. manttaalikunnassa on edelleen äänimäärä manttaaliluvusta riippuva ja kirkollisissa vaaleissa on voimassa lisääänien saaminen iän ja aviosuhteen perusteella.

Kunnallinen äänioikeus on henkilökohtainen asiamiehen kautta ei voi äänestää

18 §.

Kunnalliseen luottamustoimeen vatitulla on kieltäytyä

1. jos hän on täyttänyt kausikymmentä vuotta; taikka

2. jos hän neljän lähinnä edellisen vuoden ajan on toiminut valtuuston, kunnallishallituksen tai kunnallisen lautakunnan puheenjohtajana taikka mainitun alan muutoin samassa tai samaan viranomaiseen kuulavassa kunnan luottamustoimessa.

Jos kieltäytymisen perusteeksi ilmoitetaan kivulloisuus, perheolot tahi julkinen virka tai toimi taikka jokin muu syy, tutkikoon valtuusto ilmoitetun esteen ja hyväksyköön sen, jos este on katsottava päteväksi.

19 §

Jos tehdään valitus vaalista kunnalliseen luottamustoimeen tahi siitä, että toimesta kieltäytymistä ei ole hyväksytty, hoitakoon valittu kuitenkin tointa, kunnes valitus on lopullisesti ratkaistu ja, jos uusi vaali määrätään toimitettavaksi, toinen on valittu.

20 §.

Kun se, joka on valittu kunnalliseen luottamustoimeen, menettää vaalikelpoisuutensa, lakkaa hänen toimensa.

21 §.

Mikäli ei toisin ole säädetty, pysyy kunnallisessa luottamustoimessa oleva toimessaan sen määräajan, joksi hänet on valittu, ja sen jälkeenkin, kunnes toinen on valittu hänen sijaansa.

36 §

Valtuutettuja valitaan kunnassa, jonka väkiluku henkikirjan makaan 1) on:

1,000 tai vähemmän 13

yli 1,000 mutta ei yli 2,000 15

>> 2,000 >> >> >> 3,000 17

>> 3,000 >> >> >> 4,000 19

>> 4,000 )> >> >> 6,000 21

>> 6,000 >> >> >> 8,000 23

>> 8,000 >> >> >> 10,000 27

>> 10,000 >> >> >> 15,000 31

>> 15,000 >> >> >> 20,000 35

>> 20,000 >> >> >> 50,000 41

>> 50,000 >> >> >> 100,000 47

>> 100,000 >> >> >> 150,000 53

>> 150,000 >> >> >> 200,000 59

>> 200,000 >> >> >> 300,000 65

>> 300,000 >> >> >> 400,000 71

>> 400,000 >> >> >> 71 2)

1) Kunnallisvaltuuston jäsenmäärä vahvistetaan vaalivuonna seuraavaan vaaliin saakka. Väkiluvun muutos vaalien välivuosina ei aiheuta valtuuston jäsenluvun muutosta.

Väkiluku määrätään henkikirjan mukaan. Kun esim. ulkomaalaiset on otettava henkikirjaan, tulee heidän lukumääränsä vaikuttamaan valtuuston jäsenten määrään, vaikka ulkomaalaiset eivät saakaan ottaa osaa vaaleihin.

Saattaa nousta kysymys siitä, minkä vuoden henkikirjan mukainen kunnan väkiluku on otettava huomioon valtuutettujen lukumäärää määrättäessä. Kun vaaleihin osanotto tapahtuu vaalivuoden henkikirjoituksen mukaan, on johdonmukaista, että valtuutettujen lukumäärä määrätään vaalivuoden henkikirjoituksen mukaan (2). Kun lisäksi vaaliluettelot laaditaan vaalivuoden henkikirjoituksen perusteella, niin tulee valtuutettujen lukua määrättäessä ottaa huomioon kunnan väkiluku vaalivuoden alussa toimitetun henkikirjoituksen perusteella. Henkikirjoitusasetuksen 35 §:n mukaan on henkikirja päätettävä viimeistään 30 päivänä kesäkuuta, joten kltk:t voivat ennen elokuun 15 päivänä pidettävää kokousta saada henkikirjoittajalta tarvittavat tiedot (KVvaaliL 24 § ja 25 § 1 mom.).

2.

Jyväskylän kaupungissa oli v. 1921 kunnallisvaaleissa käytetty v. 1920 henkikirjaa kaupungin väkilukua määrättäessä, koska kltk:lla ei päätöstä tehdessään valtuutettujen lukumäärästä ollut tietoa kaupungin v. 1921 henkikirjan mukaisesta väkiluvusta. Kho tehdyn valituksen johdosta katsoi, että kunnan väkiluku, josta valtuutettujen lukumäärä oli riippuva, oli todettava vaalivuonna toimitetun henkikirjoituksen perusteella, jonka takia, kun valituksenalaisessa vaalissa valtuutettujen lukumäärä oli asetettu riippuvaksi vaalivuoden edellisenä vuonna toimitetusta henkikirjoituksesta, Kho kumosi kltk:n julistaman vaalin tuloksen ja palautti asian kltk:lle tältä osalta uuden vaalituloksen julistamista varten.

Kho 1923 II 1933

KJaoitusL 17 §:n mukaisesti on sellaisissa kunnissa, jotka vaalivuotta seuraavan vuoden alusta joutuvat kunnallisen jaoituksen alaisiksi, siirtyvän alueiden väkiluku henkikirjojen mukaan laskettava siihen kuntaan kuuluvaksi, johon alue vuoden vaihteessa siirtyy. Näin saadun väkiluvun perusteella määrätään sitten valtuutettujen lukumäärä.

2) Valtuutettujen lukumäärän määrää kltk. - (Ks. KVaaliL 25 §).

37 §.

Kunnanvaltuusto voi, jos siihen katsotaan olevan erityistä syytä, päättää valittavaksi valtuutettuja pienemmänkin määrän, kuin 36 §:ssä on säädetty, ei kuitenkaan vähempää kuin kolmetoista. Päätös on alistettava sisäasiainministeriön vahvistettavaksi 1).

1) Tämä poikkeussäännös on voimassa ainoastaan maalaiskunnassa ja taajaväkisessä yhdyskunnassa. Sisäasiainministeriö viime kädessä ratkaisee, onko 36 §:ssä edellytettyä valtuutettujen lukumäärää syytä alentaa. Kunnanvaltuuston päätöstä, jolla valtuutettujen luku nostetaan lainmukaiseen määrään, ei tarvitse alistaa sisäasiainministeriön vahvistettavaksi

38 §.

(Laki 7/2 1964. Ask. 50)

Valtuutettujen varajäseniä valitaan niin monta kuin kunnallisvaalilaissa (49/64) on säädetty 1).

Jos valtuutettu kuolee, menettää vaalikelpoisuutensa tai 18 §:n mukaan eroaa ennen toimikautensa päättymistä taikka jos hän valtuuston hyväksymästä syystä on vähintään yhden kuukauden ajaksi estynyt ottamasta osaa valtuuston työhön, kutsukoon valtuuston puheenjohtaja varajäsenen hänen sijaansa 2).

Varajäsen toimii valtuutettuna 39 §:ssä säädetyn toimikauden loppuun tai, milloin hänet on kutsuttu tilapäisesti estyneen valtuutetun sijaan, niin kauan kuin este kestää.

1) Viittaus kohdistuu KVaaliL 64 §:ään, jonka mukaan varajäsenet kunnallisvaaleissa määrätään.

2) Varajäsen kutsutaan valtuustoon

a) jos valtuuston jäsen kuolee, menettää vaalikelpoisuutensa taikka muun laillisen tai valtuuston hyväksymän syyn (nämä tapaukset on lueteltu KunL 18 §:ssä) takia eroaa valtuustosta tai

b) jos hän valtuuston hyväksymästä syystä on vähintään yhden kuukauden ajaksi estetty ottamasta osaa valtuuston työhön.

Jos valtuuston jäsen muuttaa pois paikkakunnalta aikoen pysyväisesti asettua asumaan muualle, ja hänen tilalleen kutsutaan varajäsen, hän on pysyväisesti eronnut valtuustosta, eikä ole oikeutettu ottamaan valtuutetun sijaa, vaikka hän varsin piankin muuttaisi takaisin kuntaan.

KunL 20 §:n mukaan lakkaa kunnallisen luottamusmiehen toimi, jos hän menettää vaalikelpoisuutensa, niin kuin s. 19 on tarkemmin esitetty. Valtuuston jäsenen tulee siis säilyttää vaalikelpoisuutensa aineelliset edellytykset koko vaalikauden, muutoin hän ei ole oikeutettu pitämään luottamustointansa. Mikäli valtuutettu on vaalikauden kuluessa jostakin syystä menettänyt vaalikelpoisuutensa, on hänen pyydettävä eroa valtuustosta, johon hän vaalikelpoisuutta vailla olevana ei voi kuulua. Ellei hän pyydä eroa, on valtuustolla oikeus ja velvollisuuskin hänet erottaa valtuustosta. Vaalikelpoisuuden menettämistä koskevan asian käsitteleminen on valtuustossa sellainen kiireellinen asia, joka KunL 54 §:n mukaan voidaan ottaa käsiteltäväksi, vaikka sitä ei olekaan kokouskutsussa ilmoitettu (Ks. Kho 1935 18). Asianlaita on sama, jos valtuutettu itse pyytää eroa vaalikelpoisuuden menettämisen johdosta.

Samaten on asianlaita, milloin valtuutettu on pysyväisesti muuttanut pois paikkakunnalta. Hän on tällöin menettänyt vaalikelpoisuutensa ja on velvollinen eroamaan valtuustosta. Ellei hän itse eroa, on valtuustolla hänen suhteensa sama oikeus kuin muutoin vaalikelpoisuutensa menettäneen suhteen.

Jos valtuutetun asuinpaikka toimitetun aluemuutoksen johdosta on tullut toisen kunnan alueelle, on valtuutettu menettänyt vaalikelpoisuutensa, koska hän ei enää asu kunnassa.

Valtuuston jäsenen oikeudesta saada ero valtuustosta on säädetty KunL 18 §:ssä.

Milloin henkilö on vähintään yhden kuukauden ajan estynyt valtuutetun tehtävien hoitamisesta, hän voi esittää pyynnön, että valtuusto myöntäisi hänelle määrätyksi ajaksi vapautuksen valtuustosta. Mikäli valtuusto esitetyn syyn hyväksyy ja suostuu pyyntöön, silloin valtuuston puheenjohtaja kutsuu varajäsenen hänen tilalleen. Huomattava on, että ennen v. 1953 kunnallisvaalilain yhteydessä tapahtunutta lainmuutosta valtuutetun tilapäisen poissaolon piti kestää vähintään kaksi kuukautta, ennen kuin varajäsen voitiin kutsua tilalle. Nyt se on siis vähintään yksi kuukausi.

Jos valtuutettu laiminlyö hänelle uskotun luottamustehtävän täyttämisen, syyllistyy hän rikoslain 40 luvun 21 §:ssä säädettyyn virkarikokseen, josta hänet voidaan tuomita joko varoitukseen, sakkoon, erotettavaksi viran toimittamisesta tai viralta pantavaksi. Syyte virkarikoksesta on nostettava asianomaisessa alioikeudessa. Sitä vastoin ei voida menetellä niin, että valtuusto suorastaan päättää erottaa valtuutetun, joka on jäänyt pois valtuuston kokouksista (Ks. Kho 1933 II 612).

Varajäsenen kutsuu valtuustoon valtuuston puheenjohtaja. Hänet voidaan siihen, mikäli hän ei sitä tee, velvoittaa (3). KVaaliL 67 §:n mukaan kltk:n tulee lähettää valtuustolle kirjallinen tieto vaalin tuloksesta. Siinä tulee olla niin tarkka selvitys varsinaisista ja varajäsenistä, että valtuuston puheenjohtaja sen perusteella voi kutsua oikean varajäsenen valtuustoon. Jos on kyseessä tapaus, jossa valtuuston tulee myöntää valtuutetulle ero, puheenjohtaja voi kutsua varajäsenen saapuville niin että tämä voi ottaa paikkansa valtuustossa eron saaneen jälkeen jo samassa kokouksessa.

Jos syntyy erimielisyyttä esim. nimien samanlaisuuden vuoksi, kuka on varajäseneksi kutsuttava, eikä valtuuston puheenjohtaja katso voivansa asiaa ratkaista, voi hän kääntyä kltk:n puoleen ja pyytää sen ratkaisua, kuka useammasta samannimisestä henkilöstä on varajäseneksi kutsuttava. Lääninhallitukselle ei asiaa voida alistaa.

3.

S:n kunnanvaltuuston puheenjohtaja kieltäytyi kutsumasta varajäsentä sellaisen valtuutetun sijaan, joka oli tuomittu kuritushuonerangaistukseen ja kansalaisluottamuksensa menettäneeksi. Tehdyn vaatimuksen perusteella puheenjohtaja velvoitettiin kutsumaan tuomitun sijaan varajäsen valtuustoon, koska mainittu valtuuston jäsen oli tuomittu menettämään kansalaisluottamuksensa määräajaksi ja hänen tämän johdosta oli katsottava eronneen kunnanvaltuuston jäsenen toimesta.

Kho 1922 II 1816.

39 §.

(Laki 7/2 1964. Ask. 50)

Valtuutetut ja heidän varajäsenensä valitaan joka neljäs vuosi toimitettavissa varsinaisissa vaaleissa neljäksi vuodeksi 1). Heidän toimikautensa kestää sen kalenterivuoden loppuun, jolloin seuraava valtuutettujen varsinainen vaali on toimitettava, kuitenkin noudattaen, mitä 21 §:ssä on säädetty 2).

Muiden kuin varsinaisten vaalien toimittamisesta säädetään kunnallisvaalilaissa (49/64) ja kunnallisen jaoituksen muuttamisesta annetussa laissa (180/25) 3).

1) Vaalien ajasta Ks. KVaaliL 33 §.

2) KunL 21 §:ssä on säädetty, että kunnallisessa luottamustoimessa olevan on pysyttävä toimessaan, kunnes toinen on valittu hänen sijaansa. Jos siis valtuutettujen vaalia ei ole voitu suorittaa ennen kalenterivuoden loppua, jatkuu valtuutettujen toimikausi uuteen vaaliin saakka. (Ks. KVaaliL 73 §.)

3) Eräissä tapauksissa voi valtuutettujen toimikausi olla joko lyhyempi taikka pitempi kuin neljä vuotta.

a) Jos valtuutettujen lukumäärä jostakin syystä on vähentynyt niin, että se toimeen kutsuttujen varajäsentenkään kanssa ei nouse 3/4:aan heidän määräluvustaan, sisäasiainministeriö voi määrätä täydennysvaalin toimitettavaksi. Tässä vaalissa valitut valtuutetut ovat toimessa, ei neljää vuotta eteenpäin, vaan sen ajan, mikä varsinaisessa vaalissa valituilla on vielä jäljellä nelivuotiskaudesta. (Ks. KVaaliL 71 §.)

b) Kun uudessa kunnassa (kaupungissa, kauppalassa, maalaiskunnassa tai taajaväkisessä yhdyskunnassa) tai supistetussa tai laajennetussa kunnassa uudet valtuutetut valtioneuvoston tekemän päätöksen nojalla valitaan kesken muissa kunnissa voimassaolevaa nelivuotiskautta, valtuutettujen toimiaika kestää sen kalenterivuoden loppuun, jolloin kunnallinen vaalikausi maan muissa kunnissa ensi kerran kuluu umpeen. (Ks. KVaaliL 75 §, KJaoitusL 16 §:n 2 mom.)

c) Milloin kunnallisvaalit kumotaan valituksen johdosta, valtuutettujen toimikausi voi olla vähemmän kuin 4 vuotta.

d) Jos valtuutettujen vaalia ei jostakin syystä voida toimittaa laissa määrättynä aikana, sisäasiainministeriö määrää uuden ajan sen toimittamista varten. Edellisessä vaalissa valitut valtuutetut ovat tällaisessa tapauksessa velvolliset pysymään toimessaan, kunnes vaali on suoritettu. (Ns. KVaaliL 73 §.)

40 §.

Valtuustoon voidaan valita se, joka 16 §:n mukaan on vaalikelpoinen kunnalliseen luottamustoimeen. Älköön kuitenkaan valtuutetuksi valittako:

1. maaherraa eikä lääninneuvosta, lääninkamreeria, lääninsihteeriä eikä lääninreviisoria, älköönkä

2. kaupunginjohtajaa, apulaiskaupunginjohtajaa tai kunnanjohtajaa eikä kunnallisvaltuuston, kunnallishallituksen tai kunnallisen lautakunnan alaista, toimestaan tilivelvollista viranhaltijaa.

Kun valtuutettu, tultuaan nimitetyksi tai valituksi 1 momentissa mainittuun virkaan, ryhtyy sitä hoitamaan, on hänen luovuttava valtuuston jäsenyydestä.